Sain viime syksynä ystävältä chilin, joka oli uupunut kovan sadon tuotannosta. Paljon siis todella PALJON se oli tuottanut iloa perheessä, josta se nyt minulle luovutettiin. Talven sitä vähän kastelin ja taisin vähän suuttuakin sille, kun pudotteli melkein kaikki lehtensä. Olin jo viskaamassa sitä pois, mutta annoin armoa ja mitä sitten tapahtuikaan...
... lehtiä alkoi tulla joka päivä uusia ja kukkimaankin se intoutui.
Leikkelin sitä kylläkin aika rajulla kädellä helmikuun alussa.
Tässä nyt tänään 19.4. Olen hyvin ylpeä kasvatistani. Kaksi jo kypsää ja noin 14 raakiletta. Nyt kun vain tietäisi miten hoitaa jatkossa. Kasvihuoneeseen ja hevosen kakkaan sitten kesällä ajattelin istuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti